Henkilökohtaisen talouden budjetointi on yksi taloudellisen hyvinvoinnin kivijaloista. Kun perusta on kunnossa eli tehdään perusasiat hyvin, voi esimerkiksi taloudellinen riippumattomuuskin olla huomattavasti lähempänä ja saavutettavissa.
Henkilökohtaisen talouden budjetoinnissa on tärkeää listata henkilön kaikki tulot ja menot. Budjetoinnissa jokaiselle eurolle on varattuna oma osoitteensa. Budjetoinnissa lyhyesti sanottuna siis päätetään, mihin varat käytetään. Ylijäämäisen talouden tulisi olla jokaisen ensimmäisenä tavoitteena.
Tulopuoli henkilökohtaisessa budjetoinnissa
Tulopuoleen kuuluvat ansiotulot, kuten palkkatulot, yrittäjätulon ansiotulo-osuus ja eläketulot. Pääomatuloihin kuuluvat muun muassa yrittäjätulon pääomatulo-osuus, vuokratulot, osingot ja esimerkiksi arvopapereista saadut luovutusvoitot.
Tässä esitetty tulopuoli ei ole tyhjentävä, vaan henkilöstä riippuen tulot voivat koostua esimerkiksi erilaisista freelance-töistä ja bonuksista, joten käy rauhassa läpi oma tulopuolesi tätä henkilökohtaisen talouden budjetointia varten.
Aluksi on hyvä listata tulot bruttona ja nettona (tulot ennen verojen maksua ja verojen maksun jälkeen).
Kiinteitä menoja
Kiinteät menot ovat menoja, jotka pysyvät suhteellisen vakaina kuukaudesta toiseen. Näitä ovat esimerkiksi vuokra tai asuntolainan lyhennys, muut lainanlyhennykset, esimerkiksi autolainan tai opintolainan lyhennykset, vakuutusmaksut (kuten koti-, auto- ja terveysvakuutus), puhelinlasku, sähkö- sekä vesimaksu.
Muuttuvia menoja
Muuttuvat menot vaihtelevat kuukaudesta toiseen ja voivat olla ennalta-arvaamattomampia kuin kiinteät menot. Muuttuviin kustannuksiin kuuluvat muun muassa ruokaostokset, liikunta- ja harrastuskulut, kulttuuri ja viihde (elokuvat, konsertit ja ravintolaillalliset), muut päivittäiset ostokset ja heräteostokset.
Muuttuviin menoihin laskisin myös esimerkiksi polttoainekustannukset sekä muut liikkumisesta aiheutuvat maksut, kuten joukkoliikenteestä aiheutuvat kulut. Nämä voivat tilanteesta riippuen olla myös suhteellisen samanlaisia summia kuukausittain, joten voit laskea nämä myös tapauskohtaisesti kiinteisiin menoihin.
Muuttuvia menoja ovat lisäksi muun muassa terveydenhuollosta ja hyvinvointiin liittyvistä asioista aiheutuvat kulut, kuten esimerkiksi ajoittaiset hammaslääkärin ja lääkärin palveluista koituvat kulut.
Lisäksi muuttuviin kuluihin kuuluvat esimerkiksi asunnon tai auton kunnossapidosta aiheutuvat kulut. Nyt on tarkoituksena miettiä henkilökohtaista talouttasi laajasti ja ottaa huomioon nämä kaikki mahdolliset kulut. Lopussa määritellään tavoitteet budjetoinnin suhteen jatkoa varten.
Nyrkkisääntöjä henkilökohtaisen talouden budjetointiin
Kun talous on ylijäämäinen eli rahaa jää kaikkien kustannusten jälkeen esimerkiksi säästöön ja sijoituksiin. Kannattaa harkita 3-6 kuukauden menoja vastaavan puskurin keräämistä pankkitilille. Jotkut asiantuntijat suosittelevat jopa tätä suurempaa (6-12 kuukauden menoja vastaavaa puskuria), mutta niin sanottu puskurin oikea koko on aina yksilöllinen asia ja riippuu paljon siitä, onko henkilö esimerkiksi yrittäjä vai palkkatöissä.
Niin sanottu 50-30-20 -sääntö antaa raamit taloudelliselle suunnittelulle. Sen mukaan maksimissaan 50% nettotuloista varataan kiinteiden kulujen kattamiseen, 30% osuus nettotuloista käytetään muihin kuluihin, joita on lueteltu edellä tekstissä. Vähintään 20% nettotuloista allokoidaan säästämiseen ja sijoittamiseen. Jos pankkitilillä oleva puskuri on jo riittävän suuruinen, tämä osuus voi mennä suoraan sijoituksiin.
Tavoitteet jatkoa varten
Tässä kohtaa, kun olet selvittänyt kuukausittaiset tulosi ja menosi sekä oppinut selkeän mallin, millä tavalla voisit harjoittaa budjetointia, olisi hyvä myös määritellä tavoitteesi jatkoa varten.
Vähintäänkin voisit määritellä tavoitteiksesi, minkä verran haluat kerryttää taloudellista puskuria, ja mihin ajankohtaan mennessä. Onko kohdallasi esimerkiksi 3 kuukauden menoja vastaava summa riittävä puskuri vai tarvitsetko kenties isomman puskurin, tilanteestasi riippuen.
Lisäksi olisi aiheellista määritellä myös pitkän aikavälin säästö- ja sijoitustavoitteet. Kirjoita konkreettiset summat säästö- ja sijoitustavoitteiksesi ja arvio, mihin mennessä haluaisit tavoitteen toteutuvan. Joskus tämä voi olla karkea arvio. Siihen suuntaan kuitenkin kannattaa lähteä etenemään tavoitteellisesti.
Vielä yhtenä kohtana mieti, minkä verran otat tavoitteeksesi lyhentää lainojasi ja/tai esimerkiksi mahdollista luottokorttivelkaasi. Kirjaa siis velanlyhennykset yhteensä ja missä ajassa aiot päästä tähän tavoitteeseen.